Rotu on kotoisin Hollannista, jossa se otettiin Hollannin standardiin vuonna 1964. Kääpiöluppa kuuluu kääpiörotuihin, ja sen ihannepaino aikuiselle eläimelle on 1,41-1,90kg. Korvatkaan eivät saa olla liian lyhyet, vaan ihannepituus mitattuna kärjestä kärkeen on 21-30cm.

Kääpiölupan pää on leveä, pyöreä ja sen kuononselkä lyhyt. Molemmilla puolilla päätä roikkuvat korvat, jotka ovat hevosenkengän muotoiset katsottuna edestäpäin. Korvien ja kallon liittymäkohta kuuluu olla kallon korkein kohta. Korvien kärjet ovat pyöreät ja korvat itsessään levenevät juuresta lähtien. Leukapussi ei ole sallittava ominaisuus.

Kääpiölupan runko on tiivis ja lyhyt ja siinä on pyöreät linjat. Jalat ovat tanakat, lyhyet ja hyvin karvoittuneet. Pää kiinnittyy runkoon ilman havaittavaa kaulaa. Etuosan tulee olla yhtä leveä kuin takaosan. Kääpiölupan ei tarvitse esiintyä kovin ryhdikkäästi, riittää kun se istuu normaalisti tuomaripöydällä.

Yleisin turkkityyppi rodulla on normaalikarva, minkä ihannepituus on 2,5cm. Turkki on paksu, kiiltävä sekä hyvin palautuva. Rotu tunnetaan myös turkkityypeissä fuchs ja rex.

Normaalikarvaisella kääpiölupalla ovat kaikki värit ja kuviot hyväksyttäviä. Turkkityypeissä fuchs ja rex on joitain väri- ja kuviorajoituksia.

Luonteeltaan kääpiölupat ovat ystävällisiä ja rentoja. Yleensä rodun yksilöt ovat helppoja käsitellä ja aggressiivisuutta esiintyy harvoin. Omassa kasvatuksessani käytän ainoastaan mukavaluonteisia vanhempia, sillä luonne periytyy voimakkaasti. Lupat ovat herkempiä ruoansulatuksestaan kuin esimerkiksi hermeliinit. Osa kääpiölupista sietää hyvin huonosti tuoreravintoa, joten niille suosittelen hyvin kuitupitoista ja kuivaa ravintodieettiä. Hyvänlaatuinen heinä on kääpiölupan perusravintoa. Rotua uskaltaa suositella myös lapsiperheisiin, sillä kääpiölupilla on rautaiset hermot.

 

 

 

 

Takaisin edelliselle sivulle/Back