|
Rotu on kotoisin Hollannista, jossa se otettiin Hollannin
standardiin vuonna 1964. Kääpiöluppa kuuluu kääpiörotuihin, ja
sen ihannepaino aikuiselle eläimelle on 1,41-1,90kg. Korvatkaan
eivät saa olla liian lyhyet, vaan ihannepituus mitattuna
kärjestä kärkeen on 21-30cm. Kääpiölupan pää on leveä, pyöreä
ja sen kuononselkä lyhyt. Molemmilla puolilla päätä roikkuvat
korvat, jotka ovat hevosenkengän muotoiset katsottuna
edestäpäin. Korvien ja kallon liittymäkohta kuuluu olla kallon
korkein kohta. Korvien kärjet ovat pyöreät ja korvat itsessään
levenevät juuresta lähtien. Leukapussi ei ole sallittava
ominaisuus.
Kääpiölupan runko on tiivis ja lyhyt ja siinä on pyöreät
linjat. Jalat ovat tanakat, lyhyet ja hyvin karvoittuneet. Pää
kiinnittyy runkoon ilman havaittavaa kaulaa. Etuosan tulee olla
yhtä leveä kuin takaosan. Kääpiölupan ei tarvitse esiintyä kovin
ryhdikkäästi, riittää kun se istuu normaalisti tuomaripöydällä.
Yleisin turkkityyppi rodulla on normaalikarva, minkä
ihannepituus on 2,5cm. Turkki on paksu, kiiltävä sekä hyvin
palautuva. Rotu tunnetaan myös turkkityypeissä fuchs ja rex.
Normaalikarvaisella kääpiölupalla ovat kaikki värit ja kuviot
hyväksyttäviä. Turkkityypeissä fuchs ja rex on joitain väri- ja
kuviorajoituksia.
Luonteeltaan kääpiölupat ovat ystävällisiä ja rentoja.
Yleensä rodun yksilöt ovat helppoja käsitellä ja
aggressiivisuutta esiintyy harvoin. Omassa kasvatuksessani
käytän ainoastaan mukavaluonteisia vanhempia, sillä luonne
periytyy voimakkaasti. Lupat ovat herkempiä ruoansulatuksestaan
kuin esimerkiksi hermeliinit. Osa kääpiölupista sietää hyvin
huonosti tuoreravintoa, joten niille suosittelen hyvin
kuitupitoista ja kuivaa ravintodieettiä. Hyvänlaatuinen heinä on
kääpiölupan perusravintoa. Rotua uskaltaa suositella myös
lapsiperheisiin, sillä kääpiölupilla on rautaiset hermot. |


 |